Julkaisen täällä taas myös erään kotitehtävän. Kenties tehtävänasettelu kiinnostaa myös mahdollisia ryhmän ulkopuolisia lukijoita. Tehtävä koskee Chopinin a-molli-masurkkaa op. 7 nro 2.
Masurkka on ABACA-muotoinen tai tarkkaan ottaen AABACAA. Riittää, kun analysoitte tarkkaan alun AABA:n (josta näkyy yllä suurin osa) ja mietitte pikkuisen miten triomainen C-taite kytkeytyy asiaan.
Ohjeita:
(1) Ensimmäinen A-taite on hyvin selkeä esimerkki meille Mozartin yhteydessä tutuksi tulleesta rakenteesta. Koska rakenteen perusteet on helppo havaita, voitte keskittyä hiomaan graafista selkeän ja viimeistellyn. Ainoa erikoisempi kohta ylä-äänilinjassa on napolilainen b^2. Schenker-analyysissä tämän ajatellaan yksinkertaisesti muuttuvan implisiittisesti diatoniseksi ^2:ksi, kun saavutaan dominantille.
(2) B-taite on puolestaan erittäin kromaattinen, ja siinä voi kuulla viittauksia moninaisiin sävellajeihin, jos haluaa. Läheskään kaikki näistä viittauksista eivät kuitenkaan ole Schenker-analyysin kannalta olennaisia. Tarkoitus on siis selvittää, miten miten kaikesta kromatiikasta huolimatta musiikkia pitää koossa selkeä lineaarinen runko. Harmonista hierarkiaa mietittäessä on pidettävä mielessä, että dissonanssit ovat alisteisia purkaussoinnuilleen, mutta esim. peräkkäisten dissonanssien keskinäistä hierarkiaa määritettäessä voi taas olla hyötyä rajakohta- ja penultima-periaatteesta.
(3) Ehkä mielenkiintoisin kohta analyysissä on paluu B:stä A:han. ÄLKÄÄ tulkitko B:n jälkeistä A-taitetta mekaanisesti samaan tapaan kuin aiempia, vaan ottakaa vakavasti A:n paluun alussa esiintyvä uusi säestyssointu, jota korostavat monet seikat: edeltävä tonikalisointi, muotoilu ja hypermetri (siis rajakohtaperiaate), basson rekisteri. Pyrkikää siis miettimään, minne tämä sointu voisi olla laajemmalta kannalta katsottuna matkalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti